Työhaaveista

Mulla on aika nuoresta asti ollut jo täysin selvää millä alalla tahdon työskennellä, ja täällä Lontoossa suunnitelmani ovat selkiytyneet vielä enemmän nyt kun olen päässyt näkemään mitä kaikkia mahdollisuuksia oikein onkaan olemassa. Jos niitä lapsuuden eläinlääkäri- ja astronautti-haaveita ei oteta huomioon, niin olen aina tiennyt päätyväni muotialalle, tavalla tai toisella. Yläasteen vaatesuunnittelija/pukuompelija-suunnitelmat vaihtuivat lukiossa kaupalliseen puoleen tajuttuani, että mun luovuus ei suunnittelijan ammattiin ihan täysin riitä. Nyt tämä markkinointisuuntaus tuntuu ehdottomasti parhaalta ratkaisulta enkä oikein malttaisi odottaa yliopistosta valmistumista ja pääsyä kunnon töihin!

Lontoo on myös entistä enemmän vakuuttanut mut siitä, että tahdon ja aion työskennellä designer- ja luksusmerkkien parissa. En vain sen takia että se olisi "hienoa" ja "upeeta", vaan koska tahdon olla osana rakentamassa niitä brändejä, joilla on suuri merkitys muotimaailmassa ja joiden tuotteissa käytetään korkealaatuisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä. Olen jo kauan tiennyt haluavani suuntautua näihin luksusmerkkeihin, mutta nyt olen täysin varma siitä, että ahkeralla työllä myös tulen niille työskentelemään, jossakin vaiheessa.

Tämän takia pidän aika epätodennäköisenä sitä, että jäisin Suomeen työskentelemään, ainakaan pidemmän päälle. Suomeen jääminen ei tosin tällä hetkellä edes houkuttele, enkä usko että houkuttelee valmistumisen jälkeenkään. Mulla vaan on niin selvä visio siitä, mitä tahdon tulevaisuudessa tehdä, eikä kotimaa oikein tarjoa mahdollisuuksia siihen. Ja niinhän se taitaa olla, että kun kerran asuu ulkomailla, se kaipuu sinne jää päälle?

Kuten oon varmaan aikasemminkin jo maininnut, sisäänostajan hommat kiinnostavat mua eniten, mutta esim. brand managerin työkin voisi olla mun juttuni. Työnkuvistahan on vielä hankala sanoa mitään, sillä en edes tiedä millaisia kaikkia töitä on, no, olemassa, mutta näkisin itseni työskentelemässä joko tavaratalossa tai muotiyrityksessä. Olen kyllä suht realistinen omien taitojeni suhteen enkä varsinaisesti haaveile mistään Harrodsin tai Saks Fifht Avenuen pääsisäänostajan paikasta, mutta olen valmis raivaamaan tietäni huipulle kovalla työllä. Mielestäni erilaiset haaveet ovat myös välttämätön juttu, sillä ajan saatossa ja parhaimmassa tapauksessa ne voivat muuttua päämääriksi ja sen jälkeen jopa saavutuksiksi. Tiedän myös sen, etten todellakaan tahdo tyytyä töihin, mitkä ovat vain vähän sinnepäin mitä haluan tehdä, vaan just nappiin. Perheen perustaminen, ainakaan ison sellaisen, ei ole koskaan ollut mulle tavoite eikä edes haave, joten näenkin itseni tulevaisuudessa enemmän uratykkinä, joka ei luovuta ennen kuin on saavuttanut jotain unelmiaan.

Kuvat: WeHeartIt

Koskaanhan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta uskon että mun työtavoitteeni ja -unelmani ovat pääpiirteittäin jo päähäni muodostuneet! Onko teillä jotain ultimate työhaaveita? :)