Pääsykokeesta

"Hei osaisitko kertoa, että mihin kannattaa eritoten ja extra, extra huolella paneutua kauppakorkeakouluun hakiessa. Itse haen nyt ensimmäistä kertaa ja jos viittisit kattoa tota kirjalistaa niin mitä mieltä olet kirjojen aihepiireistä? Entä onko siellä pääsykokeissa silleen et kaikkiin kysymyksiin pitää vastata vai onko silleen et esim kuudesta kysymyksestä saa itte valita neljä? (heitin ton määrän päästäni.)
Vielä lisäyksenä, että osaisitko sanoa jotakin tärppejä?"


Nyt tuli vastaan sellainen kommentti, että ajattelin vastata siihen ihan omalla postauksellaan, sillä asia saattaa kiinnostaa muitakin! Vaikka en näe itseäni mitenkään pääsykoe-eksperttinä (jouduin ONNEKSI tekemään sen kokeen vain kerran), niin voisin silti jakaa muutamia vinkkejä, jotka toimivat ainakin omalla kohdallani.

LUKEMINEN
Itse tosiaan kävin pääsykoeurakan läpi keväällä 2008 (ilman valmennuskurssia), mutta näköjään kokeen muoto, sisältö ja kirjojen aihepiirit eivät kauheasti ole muuttuneet. Vaikka kirjat ovatkin osittain vaihtuneet, niin aihepiirit ovat vuodesta toiseen olleet samat, eli markkinointi, kansantaloustiede, laskentatoimi, johtaminen ja organisointi sekä taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät. Vaikka informaation tulva saattaa vaikuttaa valtavalta, helpottaa varmasti tietää, että suurin osa pääsykoekirjoissa olevasta teoriasta käydään korkeakoulun pakollisillä peruskursseilla vielä uudestaan ja tarkemmin läpi. Ei ole siis oletuksena, että kauppikseen päästyään täytyisi osata kaikkien kirjojen sisältö ulkoa!


Opiskelutapoja on tietenkin monia ja eri ihmiset oppivat eri tavoilla, mutta omasta mielestäni jokaisen kirjan lukeminen 8 kertaa kannesta kanteen on ajanhukkaa. Itse taisin lukea jokaisen kirjan kerran oikein kunnolla läpi tehden alleviivauksia ja varmistaen, että ymmärsin ainakin suurimman osan asiasisällöstä. Sen jälkeen pläräsin jokaisen kirjan pari kertaa läpi lukien tekemäni alleviivaukset ja kertaillen erityisesti niitä kohtia, jotka vaikuttivat hankalilta. Kliseehän tämä on, mutta ulkoa oppimisen sijaan kannattaakin pyrkiä opettelemaan asiat kokonaisuuksina, esim. eri mallien, teorioiden ja termien suhteet toisiinsa. Koska pääsykokeessa ei ole esseevastauksia, vaan oikein/väärin- ja monivalintakysymyksiä, ei tarvitse muistaa jonkin asian määritelmää aivan sanasta sanaan niin kuin se kirjassa on mainittu, vaan ymmärtää ja osata sen keskeinen sisältö.  Tiedän kyllä omasta takaa, että jotkin pääsykoekirjoista saattavat olla vaikeasti ymmärrettäviä tai hieman ympäripyöreitä sisällöltään, mutta onneksi Google auttaa aina käsitteiden kanssa! Älkää tosin käyttäkö wikipediaa vaan jotain business-aiheisia sivustoja :)

Tähän väliin täytyy tosin myöntää, että itse jätin matematiikan kirjan lähes kokonaan lukematta, sillä vaikka lukion lyhyt matikka olikin hyvin hallussa, niin "taloustieteen kvantitatiiviset menetelmät" eivät varsinaisesti vastaa lukion "talousmatematiikkaa" eli suht helppoja prosenttilaskuja. Ehkä kunnon pänttäämisellä olisinkin voinut kirjan sisällön oppia, mutta se tuntui niiiiiiiiin siansaksalta, että päätin mieluummin opetella muut neljä kirjaa huolella ja luottaa niihin.


Valitettavasti tärppejä en oikein osaa antaa, mutta mielestäni vanhoja kokeita selailemalla voi löytää tiettyjä aiheita tai termejä, jotka ovat toistuvasti pääsykokeessa. Vanhoja kysymyksiä ja niiden oikeita vastauksia tarkestelemalla oppii myös hieman paremmin kokeen logiikan ja sen, millaisia kysymyksiä voi odottaa ja mitä laskentakaavoja kannattaa harjoitella esim. laskentatoimen tai kansantaoustieteen osioita varten.

KOE
Tätä kirjoittaessani mun oli pakko käydä hieman tsekkaamassa vanhoja pääsykokeita ja katsoa, miten ne ovat muuttuneet vuoden 2008 jälkeen. Oh memory lane... 


Omassa kokeessani oli 48 kysymystä, eli lähes kymmenen kysymystä per kirja. Ne ovat kuitenkin jakautuneet tasaisesti kaikkien kirjojen välillä, joten ei voi sanoa tietyn kirjan olevan tärkeämpi kuin muut. Niin kuin vanhoissa kokeissakin on mainittu, oikesta vastauksesta saa 1 pisteen, väärästä yleensä -0,5. Vastaamatta jättäminen on yhtä kuin 0 pistettä, joten koe vaatikin hieman laskelmointia siinä, ottaako riskin siitä että menettää puoli pistettä vai jättääkö kokonaan vastaamatta. Mitään minimimäärää vastauksille ei siis ole määritelty, mutta 10 pistettä taitaa olla vieläkin rajana hyväksytylle kokeelle.


Itse tosiaan keskityin kaikkiin muihin osioihin kuin matematiikkaan, mutta siinäkin kohdassa kolmesta arvauksesta kaksi meni onneksi tuurilla oikein!


Varsinaisesta koetilanteesta on hankalaa antaa vinkkejä, sillä jokainen reagoi siihen niin eri tavalla, mutta tärkeintä on kai nukkua hyvät yöunet, niin mahdottomalta kuin se tuntuukin. En siis suosittele edeltävän yön käyttämistä paniikinomaiseen pänttäämiseen, sitä saa tehdä sitten yliopiston tenttiviikoilla ihan tarpeeksi, hehee! Suosittelisin myös laittamaan noin sata eri herätyskelloa päälle ja varmistamaan olevansa paikalla hyvissä ajoin ennen kokeen alkua, jotta löytää oikean rakennuksen/koesalin ja ehtii hieman rauhoittua ennen koetta.


Huuh, tulipa tässä nyt asiaa, toivottavasti edes osa siitä hieman auttaa. Yhden tekemäni pääsykokeen perusteella on siis hieman hankalaa antaa mitään yleismaailmallisia vinkkejä, mutta ilmeisesti tein ainakin jotain oikein kun kerran opiskelupaikan sain! Mikäli pääsykokeesta ei pääsisikään läpi, ei kannata lannistua. Musta ainakin välillä tuntuu että koulussamme on mua paljon fiksumpia opiskelijoita, jotka ovat päässeet sinne vasta toisella tai kolmannella yrittämällä. Läpipääsy on siis kiinni  omasta ahkeruudesta, mutta hieman tuuristakin.


Oikein pajon tsemppiä kaikille mihin tahansa pääsykokeisiin lukeville!!! Been there, done that, hated that. Mutta ahkeruus palkitaan ja täytyy sanoa, että opiskelijaelämä (varsinkin kauppakorkeakoulussa) on tuonut mukanaan tähänastisen elämäni hienoimmat vuodet!