Going for gold

Ei mulla muuta kuin että KIITOS, KIITOS, KIITOS LEIJONAT!!! Tätä on kauan odotettu mutta jokainen vuosi ollut tämän arvoista, tosin toivotaan että seuraavaa mestaruutta ei tarvitse odottaa ihan yhtä pitkään... Suomalaisporukan kanssa oli eilen ihan mielettömän hauska ilta, mikä siis tarkoittaa suht kyseenalaisia valokuvia jotka eivät valitettavasti näe päivänvaloa täällä blogissa, hehe. Tässä kuitenkin jotain niitä järkevimpiä:

Eipä muuten päästy pubiin katsomaan peliä, sillä sinne oli näköjään kerääntynyt 90% Lontoon suomalaisista ja jengiä ei päästetty enää sisään. Ensimmäinen erä pitikin katsoa ikkunan takaa, mutta onneksi lopulta päästiin katsomaan loput matsista netistä yhden ruotsalaisraukan luokse. Ei, hän ei jostakin syystä lähtenyt sitten meidän kanssa jatkamaan iltaa... :)

Harmi etten ole nyt siellä paikan päällä kreisibailaamassa mutta oli täälläkin kovat bileet! Iltahan sitten venyi aika lailla ja kotiin tulin puoli kahdeksalta, jonka jälkeen piti suunnata kymmeneksi tenttiin. Sinne tuli kyllä mentyä ihan takki auki ja aika kaameassa krapulassa, mutta ei sillä väliä koska me ollaan maailmanmestareita (syy, johon voi vedota taas 16 vuotta)!

Nyt takaisin sängyn pohjalle ja katsomaan miljoonatta kertaa eilisen maalikooste...