Eräänlainen aikakauden loppu siis tiedossa, joudun nimittäin muuttamaan vuokrasopimuksen loppumisen takia sunnuntaina pois talosta, joka on ollut mun Lontoo-kotini 10 kuukauden ajan. Vähän siis haikeilla mielin oon alkanut pakkailemaan tavaroita ja lähettänyt osan niistä jo etukäteen Suomeen. Onneksi pääsen kuitenkin kaverin luo asumaan reiluksi pariksi viikoksi ennen Suomeen paluuta, joten ei täydy sentään hostellissa yöpyä!
Aloinkin tässä samalla miettimään, mitä kaikkea jään Lontoosta ja Englannista erityisesti kaipaamaan:
- Sitä, että tuntemattomat ihmiset kutsuvat sinua sanoilla "love", "sweetheart" ja "darling", tai kehuvat täydessä metrossa asuasi/hiustenväriäsi, mikä piristää työpäivän jälkeistä väsymystä ihan kympillä.
- Brittiaksenttia.
Obviously. Ja sillä varustettuja miehiä.
- Kaikkia ihania kahvila- ja ruokaketjuja kuten Pret-a-Mangeria, Starbucksia, Yo-Sushia, EAT:ia, Wasabia, ja mitä näitä nyt on.
- Ruokakauppoja, mistä löytyy aina kaikkea jännää mitä ei Suomen kaupoista koskaan löydy.
- Juhlimiskulttuuria, jossa illan aikana voit hengata/jutella useamman eri ennastaan tuntemattoman porukan kanssa ja pitää aivan mielettömän hauskaa vaikka et näkisikään heitä enää ikinä (vaikka pitäisittekin yhdessä massiiviset jatkot jonkun luona). Ihmiset ovat niin ihanan avoimia ja sosiaalisia, eivätkä he tarvitse parin promillen humalaa siihen.
-Sitä, että vaikka täälläkin juhlitaan rajusti, niin se ei yleensä pääty sammumiseen jo puoliltaöin, jalkakäytävällä myörimiseen tai yleiseen örveltämiseen. Tän takia jengi myös jaksaa bilettää ihan aamuun asti :) . Vaikka näinkin isossa kaupungissa asuu, niin täytyy sanoa etten oo koskaan tuntenut oloani täällä turvattomaksi yölläkään.
- Ihan vaan kaupungin ominaisfiilistä, jota on vaikea selittää niille, jotka eivät ole vielä täällä käyneet.
- Vaatekauppoja, taitaa olla sanomattakin selvää... Ja Superdrugia. Ja luksustavarataloja, mistä et voi ihan vielä varsinaisesti ostaa mitään mutta mitkä toimivat hyvänä motivaattorina tulevaisuudelle.
- Pubeja ja tunnelmallisia cocktailbaareja, niissä vaan voisi viettää tuntitolkulla aikaa. Ja hei, happy hourin keksijä on nero.
- Brittihuumoria. Kannattaa katsoa esim. The Inbetweeners-, Green Wing- tai Black Books-sarjoja.
Nämä nyt tulivat päällimmäisinä mieleen, joten seuraavina viikkoina täytyykin nauttia Lontoosta vielä täysin siemauksin...
Kuvat: WeHeartIt
